Pohjoismaiseen tai balttilaiseen saunaan tarvitaan vähän: pellavainen laudeliina istumiseen, iso saunapyyhe, kylpytakki tai saunakietaisu vilvoittelutaukoihin ja vettä juotavaksi. Suomalaisen saunan lämpötila on tavallisesti noin 70 ja 100 asteen välillä, löyly syntyy kiukaan kiville heitetystä vedestä, ja kuumat kierrokset vuorottelevat vilvoittelun kanssa.
Miten perinteinen saunakerta etenee?
Perinteinen saunakerta on lämmön ja viilennyksen rytmi, joka toistetaan kahdesta neljään kertaan: istu löylyssä niin kauan kuin hyvältä tuntuu, vilvoittele kylmässä vedessä tai raittiissa ilmassa, lepää ja palaa takaisin. Kiinteää ajastinta ei ole; useimmat kierrokset ovat viiden ja viidentoista minuutin mittaisia, ja tahdin määrää oma keho.
Saunahuone on kuiva, kunnes joku heittää vettä kiukaalle. Nouseva höyryaalto on suomeksi löyly ja viroksi leil, ja se on saunan sydän: ilma tuntuu kuumemmalta ja iho alkaa hikoilla kunnolla. Ylälauteella on kuumempaa, joten aloittelija istuu usein alemmas.
Juo vettä kierrosten välissä ja jätä alkoholi pois ennen saunaa ja saunoessa. Raskaana olevien ja sydänsairautta sairastavien kannattaa kysyä lääkäriltä ennen kuumaan saunaan menoa.
Miten saunaperinteet eroavat Suomessa, Virossa ja Ruotsissa?
Perusta on koko alueella sama, mutta jokaisella maalla on oma painotuksensa: Suomessa sauna on osa arkea, Virossa savusaunaperinne on vahva, ja Ruotsin bastu liittyy usein uintiin, järviin ja mereen.
Suomi. Arvioiden mukaan noin 5,6 miljoonan asukkaan maassa on noin kolme miljoonaa saunaa: kodeissa, kerrostaloissa, kesämökeillä ja yleisissä saunoissa. Suomalainen saunakulttuuri merkittiin Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2020.
Viro. Kaakkois-Viron Võromaan savusaunaperinne merkittiin samaan Unescon luetteloon jo vuonna 2014. Savusaunassa ei ole savupiippua: kiuasta lämmitetään tunteja, savu päästetään ulos, ja jäljelle jäävässä pehmeässä, tasaisessa lämmössä saunotaan.
Ruotsi. Bastu löytyy uimahalleista, urheiluhalleista, järvien rannoilta ja meren rannan kylmävesikylpylöistä, joissa kuuman kierroksen jälkeen pulahdetaan mereen, myös talvella.
Latvia ja Liettua. Latvian pirts ja Liettuan pirtis noudattavat samaa lämmön, vihtomisen ja kylmän veden rytmiä, usein yrttien ja pitkien, kiireettömien saunakertojen kera.
Mikä on vihta, ja miten sitä käytetään?
Vihta eli vasta on lehtevistä koivunoksista sidottu kimppu, jolla ihoa taputellaan ja sivellään kevyesti löylyssä; se lämmittää ihoa lisää ja tuo huoneeseen raikkaan koivun tuoksun. Viroksi se on viht, ruotsiksi bastukvast ja liettuaksi vanta.
Tuoreet vihdat sidotaan perinteisesti juhannuksesta heinäkuuhun, kun koivunlehdet ovat täysikasvuisia, ja moni kuivattaa tai pakastaa niitä talveksi. Kuivattu vihta liotetaan ennen käyttöä lämpimässä vedessä, jotta lehdet pehmenevät. Jotkut käyttävät koivun sijaan tammea tai katajaa.
Mitä yhteissaunassa pitää ottaa huomioon?
Yhteissaunassa peseydytään ennen löylyhuoneeseen menoa, istutaan laudeliinan tai alustan päällä, puhutaan hiljaa ja kysytään ennen löylyn heittämistä. Muuten noudatetaan paikan tapoja: pukeutumisen ja sekasaunan käytännöt vaihtelevat.
Alastomuus. Suomessa ja Virossa saunotaan erillisvuoroilla ja perhesaunoissa yleensä ilman vaatteita. Yleisissä sekasaunoissa pyydetään usein käyttämään pyyhettä, kietaisua tai uima-asua. Jos olet epävarma, katso mitä muut tekevät, tai kysy.
Lauteet. Istu oman liinan päällä. Se on hygieenistä, ja puu voi olla hyvin kuuma.
Löyly. Löyly on yhteinen. Kysy muilta ennen kuin heität vettä, ja lisää sitä vähän kerrallaan.
Tunnelma. Monelle sauna on hiljainen paikka. Puhu hiljaa ja jätä puhelin pukuhuoneeseen.
Mitä saunaan kannattaa ottaa mukaan?
Ota mukaan jotain istuttavaa, jotain kuivaamiseen, jotain kierrosten väliin kietaistavaksi ja vettä. Alla kerrotaan, miksi kukin on tärkeä ja mikä materiaali sietää parhaiten lämpöä ja kosteutta.
Laudeliina tai pieni pyyhe. Se pitää lauteen hygieenisenä ja suojaa kuumalta puulta. Pellava sopii hyvin, koska se kuivuu nopeasti kierrosten välissä.
Iso saunapyyhe, vähintään 70 × 140 cm. Sillä kuivataan viimeisen huuhtelun jälkeen. Hyviä vaihtoehtoja ovat pellava sekä pellavan ja puuvillan vohvelikudos.
Kylpytakki, kietaisu tai saunahame. Se peittää vilvoittelutauoilla ulkona. Pellava ja vohvelikudos pysyvät kevyinä märkinäkin.
Vesipullo. Keho menettää hien mukana nestettä joka kierroksella, joten mikä tahansa uudelleenkäytettävä pullo käy.
Puhtaat, väljät vaatteet. Ne puetaan, kun keho on viilentynyt. Hengittävä pellava tai puuvilla tuntuu silloin mukavimmalta.
KOOSdisainin pellavainen saunanalunen on 38 × 38 cm, kaksipuolinen ja valmistettu Virossa. Kuivaamiseen sopii strukturoitu harmaa pellavapyyhe, kooltaan 80 × 148 cm eli kylpylakanan mittainen. Kaikki pellava- ja vohvelipyyhkeet, kietaisut ja alustat löytyvät kokoelmasta sauna ja kylpy, ja juttu pellavapyyhe vai puuvillapyyhe vertaa, miten kumpikin imee ja kuivuu.
Mitä pukea ennen saunaa ja saunan jälkeen?
Pue kierrosten väliin ja viimeisen kierroksen jälkeen kylpytakki, joka hengittää eikä pidä kosteutta ihoa vasten, ja vaihda kevyisiin, väljiin vaatteisiin, kun keho on viilentynyt. Pellava ja pellavan ja puuvillan vohvelikudos sopivat tähän hyvin, koska ne pysyvät kosteinakin kevyinä ja kuivuvat koukussa nopeasti.
Unisex pellavakylpytakki mustassa kalanruodossa on 100% pellavaa, selän pituus 130 cm, esipesty ja valmistettu Virossa. Kaikki kylpytakit ovat kokoelmassa kylpytakit, ja juttu pellavainen vai puuvillainen kylpytakki kertoo, kumpi sopii saunaan ja kumpi rauhalliseen aamuun. Seuraavaksi tunniksi pellavasetti kokoelmasta kotiasut ja yöasut antaa keholle rauhan viilentyä ilman, että kangas takertuu ihoon.
Varsinkin Suomessa juhannus ja sauna kuuluvat yhteen; juhannusyön perinteistä kertoo juttu juhannuksen perinteet ja lahjat, ja siitä, miksi pellava sopii lämpimään aikaan, juttu pellava kesällä.
